ASKO - Skandinaavinen design

Skandinaavinen design

Konsepti itsessään juontaa juurensa ikoniseen Design in Scandinavia -näyttelyyn, joka kiersi Yhdysvalloissa ja Kanadassa vuosina 1954–1957. Näyttelyssä kerrottiin skandinaavisesta tavasta istua, maata, syödä, kuvittaa, painattaa, lukea, nähdä, ajatella – lyhyesti: skandinaavisesta elämäntavasta.

Design-näyttely esitteli useiden pohjoismaisten suunnittelijoiden, erityisesti kiehtovien  tanskalaisten ja juurevien suomalaisten töitä ja vakiinnutti ajatuksen ”skandinaavisesta designista”. Termi on vielä tänäkin päivänä käytössä.

Mutta hetkonen, mitä tekemistä suomalaisilla on asian kanssa? Eihän Suomi ole osa Skandinaviaa, vai onko? Niin, ei olekaan. Ruotsi, Norja ja Tanska muodostavat Skandinavian, johon Suomi ei kuulu. Jotta asia ei olisi niin yksinkertainen, maantieteelliset rajat menevät joskus sekaisin Skandinavian niemimaan kanssa, johon Suomi taas kuuluu mutta Tanska ei. Mutta jotta asia tehtäisiin mahdollisimman vaikeaksi, puhutaan myös Fennoskandian maantieteellisestä alueesta, johon kuuluvat Norja, Ruotsi ja Suomi. Joten ei sekoiteta soppaa sen enempää, vaan puhutaan Pohjoismaista, pohjoisen valosta, sillä juuri siitä on kyse, Pohjolan taianomaisen valon kymmenistä sävyistä ja luonnosta kesäyön alla.

Mutta ennen kuin puhumme luonnosta on hyvä mainita pari sanaa historiasta. Mikään ei synny tyhjiössä eikä mikään voi olla olemassa siellä. On ymmärrettävä kulttuurinen konteksti. 1900-luvun taitteessa eli voimakas Arts & Crafts -liike. Art Nouveau, Wienin sesessionistit ja kubismi vaikuttivat taiteilijoiden tapaan nähdä maailma. Kaiken muuttanut sota. Saksalainen Bauhaus, Hollannin De Stilj. Hullu 1920-luku, modernismi ja funktionalismi. Seuraava sota.

Toisen maailmansodan jälkeen sosiaalidemokratia vakiinnutti uusia tuottamisen ja kulutuksen muotoja Skandinaviassa. Uudet korkealaatuiset tuotteet olivat saavutettavia ja kohtuuhintaisia. Design ei ollut enää vain rikkaita ja hyvin toimeentulevia varten. Tästä voi Ruotsi ottaa kunnian, he ovat antaneet ehkäpä tärkeimmän panostuksen Skandinaavisen designin tarinaan. Rohkeiden ja uskaliaiden suunnittelijoiden joukossa olivat myös erikoiset suomalaiset Alvar Aalto ja Eero Aarnio sekä tanskalaiset Arne Jacobsen ja Verner Panton. Heidän tarjoiluvaununsa ja S-tuolinsa valloittivat maailman.

Kauneus ja toimivuus, kas noin. Pioneerisuunnittelijat kehittivät uusia nerokaita tekniikoita puun ja vanerin taivutukseen. He kokeilivat loputtomasti muovilla ja vaahtomuovilla, kuitenkaan ikinä menettämättä otettaan skandinaavisesta tunnelmasta – kevyistä väreistä, selkeistä linjoista ja minimalistisesta designista. He eivät luopuneet itsepäisestä ajatuksesta, jonka mukaan vähemmällä saa aikaan enemmän: kauneus ja toimivuus yhdistyvät. Ja jälleen kerran on puhuttava pohjoisen luonnosta, ilmastosta ja pitkän, pimeän talven sekä lyhyiden, taianomaisten kesäöiden välisestä kontrastista. Luonto on ensimmäinen ja viimeinen inspiraation lähde; jonnekin sinne saattaa olla kätketty vastaus.

Toimivuus on aina ollut tärkeää heille, jotka ovat tahtoneet selviytyä, sillä tässä maailman kolkassa sääolot olivat kovat ja keinot harvat. Mutta kauneutta riitti soilla, lakeuksilla ja metsissä, merellä ja karuilla rannoilla. Tästä syystä kauneus ja toimivuus ovat erottamattomia – ja täten skandinaavisen designin sydämessä. Sen pituinen se? Ei, ei lähelläkään. On tarpeetonta sanoakaan, tämän päivän skandinaavisen designin filosofia ja estetiikka muokkaavat maailmaa yhä, nykyisin ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. Ne muistuttavat meitä toimivuudesta, kauneudesta ja ympäristön huolehtimisesta, meidän kaikkien hyväksi.

Sitä on skandinaavinen design.

Jaa pohjoismaiset hetkesi Instagrammissa #inspiredbyscandinavia